Pikkuveli

Arvon sibbetoverit, mulla on ilmoitusluontoista asiaa! Mulla on nyt virallisesti pikkuveli!

Koko viime yön pohdin, onko tullut tehtyä virhe kun tilasin pikkuveljen. Eilen illalla veli murahti mulle pariin otteeseen. Tokaisin sille, ettei tuommoinen nössömurina pelottaisi kastematoakaan ja kerroin sille hurja-Sonatasta. Ei uskonut. No joskus se sitte näkee, onpahan varoitettu.

Mutta päätökseni syntyi äsken kun emäntä näytti meidän lauman tolvanat (koirat) pikkuveljelle. Pikkuveli huitaisi isompaa koiraa nenuun, karkasi emännän sylistä ja kun olin menossa onnittelemaan hyvästä alakoukusta (osui suoraan koiran leukaan) niin se tinttasi muakin kuonolle! Viimeistään siinä vaiheessa mun silmäkulmasta karkasi veljellisen ylpeyden kyynel. Mun pikkuveli on kova kaveri eikä mikään ylikiva kehruunössö!!!

Nyt vahtaan tässä ovella kun pikkuveli on rauhoittumassa sivuhuoneessa. Voisin tässä odotellessani kaivaa esille jo viime syksynä laatimani jäynälistan. Siinä on kaikki kepposet mitkä voi veljen avulla toteuttaa.. Nyt tuolle listalle voi hyvinkin tulla käyttöä kun pikkuveli on sittenkin ihan kehityskelpoinen tapaus.

Mökiltä terkkuja,
Miro "cool-bro" Macaroni

Ps: jos joku haluaa ryttyillä MUN pikkuveljelle niin ryttyilee samalla mulle! se kaveri on nyt siperianleijonan suojeluksessa!